Illalla todellakin väsytti ja nukuttikin hyvin koko yön.. Liekkö kaurapuurolla osuutta asiaan. Olen tässä nyt ollut noin tunnin hereillä ja vesituopillista tässä litkin. Tänäänkin oli mentävä vaakalle ja nyt on sitten jo huikeat 400g pudonnut!!! Tänään on edessä pikku probleema, pitää mennä illa syntymäpäiville...

Tässä parina päivänä olen poihtinut tätä suhdettani ylikiloihin. En ole koskaan ollut kovin hoikka, joskus jopa varmaan tästä vielä10 kg painavampikin. Siitä kilomäärästä tuli päästyä maailman parhaalla dietillä; erolla. Silloin pahaa oloa tuli purattua fillarointiin, eikä juuri nälkä ollut. Myöhemmin uuden liiton myötä ja varsinkin esikoisen syntymän jälkeen alkoi kilot taas palailla, vaikka nykyisen miehen myötä on tosiaankin aktiivisempi liikunta tullut kuvioihin mukaan. Miehen mukaan olen liian ankara itselleni ja että mielialani menee täysin vaakan mukaan... Taitaahan se noin olla, mutta mukana on kyllä myös paljon huumoria. Mutta totuuden nimissä on mun pakko tunnistaa, että kiinnitän paljon huomitota omalla ulkonäölle ja vertailen sitä muihin. Keväällä ollut luokkakokouskin meni paljon huonommilla fiiliksillä, kun huomasin, että taidan olla pyörein porukasta! Itsetunto valahtaa ja olo muuttuu aika totiseksi ja sepäsosiaaliseksi. Toisaalta jos nämä yliklilot ei häiritsisi, ei olisi motivaatiota laihduttaa! Viimeksi vuoden 2007 lopulla pääsin 68 kiloon ja olen oikeastaan sillai ajatellut, että paino pitäs pysyy alle 69 kg:n, niin voisin olla tyytyväinen. Silloin muistan ihan sanoneenikin ääneen, etten enää ikinä päästä itteäni yli tuon 69 kg:n... Eikä siihen tarvittu kun yksi Espanjan reissu... ja jostain syytä keväällä en saanut itseäni tsempattua ja kesä toi sitten lisää lössöö vyötärölle. Älä koskaan sano ei koskaan...

Tästä lähden taas pirtelön tekoon... mansikkaa taitaa olla tänä aamuna.